Suojaudu auringolta: UV-indeksi saavuttaa pian kriittisen raja-arvon

Lähestyvän kesän merkkejä ovat yhä pitenevät päivät ja korkeammalta paistava aurinko. Tämän myötä myös ultraviolettisäteilyn määrä Suomessa kasvaa päivä päivältä, kun auringonsäteilyn voimakkuus pinta-alayksikköä kohden kasvaa. Haitalliselta ultraviolettisäteilyltä tulisi suojautua aina, kun UV-indeksi saavuttaa arvon kolme (3).

Lähestyvästä kesästä saatiin jo esimakua huhtikuun 10. päivänä keskiviikkona, kun lämpötila kohosi ensimmäistä kertaa kuluvana vuotena 20 asteen yläpuolelle. Kyseessä oli aikaisin Suomessa koettu 20 asteen ylitys digitoidun mittaushistorian aikana vuodesta 1959 lähtien tarkasteltuna.

Lämmin kevätaurinko vetää puoleensa pitkän ja kylmän talven jälkeen, mutta jo tähän aikaan vuodesta huhtikuun puolivälissä tulisi vähitellen kiinnittää huomiota auringolta suojautumiseen. Sitä mukaa kun oman varjon pituus lyhenee iltapäivän auringossa, kasvaa tarve suojautua ultraviolettisäteilyltä.

Herkkäihoisimmat voivat palaa Suomen auringossa jo huhtikuun alussa, mutta todellinen suojautumistarve alkaa huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla, kun auringon ultraviolettisäteily saavuttaa eteläisessä Suomessa arvon kolme (3). Tällöin ultraviolettisäteilyn voimakkuus on kohtalainen ja niinpä suojautuminen kannattaa aloittaa.

UV-indeksi ilmaisee auringon haitallisen ultraviolettisäteilyn määrän. Mitä suurempi UV-indeksi on, sitä nopeammin iho palaa auringossa.

Miksi ultraviolettisäteily on haitallista?

Ultraviolettisäteilyllä tarkoitetaan auringosta saapuvaa sähkömagneettista säteilyä, joka voidaan jakaa kolmeen osaan: on UVA-, UVB- ja UVC-säteilyä. Suurin osa maapallolle saapuvasta säteilystä on pitkäaaltoista UVA-säteilyä (noin 95 %) ja loput lyhytaaltoisempaa UVB-säteilyä (noin 5 %). Lyhytaaltoisin ja ihmisille haitallisin UVC-säteily ei yleensä läpäise ilmakehää.

UVA-säteily läpäisee ihokerroksen ja imeytyy kudoksiin aiheuttaen ruskettumista, ihon kuivumista, veltostumista ja ryppyjä. UVB-säteily puolestaan vaikuttaa ihon ylimpiin kerroksiin ja sen seurauksena ihokerros muuttuu paksummaksi ja se ruskettuu. Liiallinen altistuminen UVB-säteilylle polttaa nopeasti ihon pintakerroksen ja saa sen punoittamaan. Pitkäaikainen ja usein tapahtuva altistuminen ultraviolettisäteilylle lisää ihosyövän riskiä ja altistaa ihomuutoksille.

Lyhytaaltoisinta UVC-säteilyä käytetään muun muassa pintojen ja sairaalatarvikkeiden sterilointiin. Se tappaa tehokkaasti bakteerit ja virukset. Ihmisille UVC-säteilylle altistuminen on erittäin vaarallista.

Lue lisää UV-säteilystä: Miksi ultraviolettisäteily on vaarallista – voiko iho palaa pilvisellä tai kylmällä säällä?

Milloin ja miten pitää suojautua?

Haitalliselta ultraviolettisäteilyltä suojautuminen kannattaa aloittaa Suomessa jo huhtikuussa, kun UV-indeksi saavuttaa arvon kolme. Kohtalaisen voimakkaan (UVI 3–5) säteilyn kausi kestää maan eteläosassa huhtikuun loppupuolelta syyskuun alkuun ja pohjoisessa Suomessa toukokuun alusta elokuun puoliväliin. Kesä–heinäkuussa säteily voi eteläisessä Suomessa olla voimakasta, äärimmillään UV-indeksi on saavuttanut etelärannikolla arvon seitsemän (7).

Auringonsäteilyltä kannattaa kesäkuukausina suojautua kello 10 ja 17 välisenä aikana seuraavasti:

• Suosi varjoja. Varjossa on puolet vähemmän UV-säteilyä kuin suorassa auringonpaisteessa. Täyden suojan UV-säteilyltä saa ultraviolettisäteilyn siroamisen vuoksi vain sisätiloissa.
• Suosi peittävää vaatetusta, aurinkolaseja ja aurinkohattua. Käytä laadukasta aurinkovoidetta paljaiden ihoalueiden suojaamiseksi. Tarkista, että aurinkovoiteessa on UVA-logo. Tällöin voide suojaa myös UVA-säteilyltä.
• Pystyasennossa säteilyä lankeaa keholle vähemmän kuin makuuasennossa. Tämän vuoksi iho palaa nopeammin makuulla kuin liikkuessa. Makuuasennossa keho saa peräti nelinkertaisen annoksen UV-säteilyä liikkeessä olevaan henkilöön verrattuna.
• Suojaudu erityisesti vesistöjen äärellä ja hiekkarannoilla, koska sekä vesi että hiekka heijastavat auringonsäteilyä ja niiden äärellä on enemmän UV-säteilyä.

Seuraa UV-ennustetta eri puolille maapalloa Forecan sivuilta!

Sään vaikutus UV-säteilyyn

Ultraviolettisäteilyn voimakkuutta ja siinä tapahtuvia vaihteluita ei voi iholla tuntea, mikä voikin hämätä erityisesti viileässä tai tuulisessa säässä. Kannattaa muistaa, ettei ilman lämpötila vaikuta millään tavalla ihon palamiseen. Jos ultraviolettisäteilyn voimakkuus pysyy vakiona, iho palaa samalla tavalla olipa ilman lämpötila mikä tahansa.

Pilvet – lähinnä paksut sellaiset – rajoittavat tai estävät ultraviolettisäteilyn pääsyä maan pinnalle. Ohuen yläpilven läpäisee vielä peräti 90 % ultraviolettisäteilystä, joten pilvien tulee olla verrattain paksuja, jotta ulkona voi liikkua turvallisin mielin polttamatta ihoaan.

Käytännössä vain paksut alapilvet, kuten sadepilvet, sumupilvet tai kuuropilvet, torppaavat UV-säteilyn pääsyn maan pinnalle. Mitä ylempänä ilmakehässä pilvet ovat, sitä enemmän niiden läpi tunkeutuu säteilyä.

Lue seuraavaksi: Tältä näyttää touko–heinäkuun jakso – katso loppukevään ja kesän pitkä ennuste!

Lähteitä: Terveyskirjasto ja STUK

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 11.4.2024 klo 15.18