Föhn-tuuli – miten se syntyy?

Liukasta keliä föhn-tuulipäivänä. — Föhn-tuuli tuo hyvin lauhoja ja toisinaan aurinkoisiakin päiviä talveen. Kuva: Joanna Rinne, Helsinki, arkistokuva

Föhn-tuuli on lämmin ja kuiva laskutuuli, joka vaikuttaa Suomenkin säähän erityisesti talvikuukausina.

Föhn-ilmiö voi tuoda useita lämpöasteita ja auringonpaistetta keskelle sydäntalvea ja näin ollen ilmiö liitetäänkin yleensä keväiseen säähän. Parhaiten föhn-tuulen vaikutus tuntuu Länsi- ja Lounais-Suomessa sekä Länsi-Lapissa, missä se voi nostaa lämpötilan talvella jopa yli viiden asteen.

Näin föhn-tuuli syntyy

Föhn-tuulen syntyminen liittyy ennen kaikkea sadeveden tiivistymisessä vapautuvaan lämpöön ja vuoristossa syntyvään kuivaan ja lämpimään laskutuuleen.

Föhn-tuuli vaatii syntyäkseen vuoriston ja siihen törmäävän kostean ilmavirtauksen. Kun tämä kostea ilma joutuu pakon edestä kohoamaan vuoren rinnettä pitkin, alkaa se tietyllä korkeudella tiivistyä pilviksi ja sateiksi. Länsivirtausvyöhykkeillä erityisesti vuoristojen länsirinteet saavat runsaita sateita tämän orografisen prosessin johdosta, kun taas vuoriston itäpuolella on kuivempaa ja lämpimämpää.

Vuorten yli puhaltava tuuli kuivuu ja lämpenee. Kuva: Foreca

Kuvitellaanpa föhn-tuulen synty Norjan Kölivuoristossa. Atlantilta saapuu kosteaa meri-ilmaa, joka törmää vuoriston länsirinteeseen ja lähtee kohoamaan ylöspäin. Merellä ilman lämpötila on 10 astetta ja noustessaan kostea ilma jäähtyy suunnilleen viisi astetta kilometrin nousua kohden.

Samalla vesihöyry tiivistyy pilviksi ja sateiksi ja tiivistymisen yhteydessä vapautuu fysiikan oppien mukaan lämpöä. Nyt kun ilma laskeutuu saman matkan verran vuoriston itärinteitä pitkin, eikä siinä ole enää yhtä paljoa vesihöyryä, voikin se lämmetä 10 astetta kilometrin laskua kohden. Näin ollen Norjan länsirannikolla oleva 10-asteinen ilma voikin vuoriston itäpuolella olla 15-asteista.

Norjan vuoristo luo otolliset olosuhteet föhn-ilmiölle

Suomessakin koetaan säännöllisin väliajoin föhn-ilmiön vaikutukset. Suomea lähinnä oleva paikka, missä ilmiö pääsee syntymään, on Norjan vuoristo. Atlantin valtamereltä Skandien vuoristoon törmäävä kostea ilma tuo Norjan länsirannikolle runsaita sateita, kun taas vuoriston itäpuolella voidaan useampana päivänä kokea föhn-ilmiön vaikutus. Jos länsivirtaus on tarpeeksi voimakas, voi föhn-lämpö yltää Suomeenkin saakka.

Föhn tuntuu talvikuukausina

Föhn-ilmiö tuntuu meillä parhaiten marras–maaliskuun välisenä aikana, jolloin aurinko ei vielä lämmitä kovinkaan paljoa. Föhn-ilmiön tunnistaa talvikuukausina parhaiten siitä, että yleensä on kuivaa, osin myös selkeää ja lämpötila kohoaa selvästi plussan puolelle.

Föhn-tilanteeseen liittyy myös vähintäänkin kohtalainen tai jopa navakka länsituuli, sillä muutoin sen vaikutus ei välttämättä jaksa kulkeutua Suomeen saakka. Föhn-tuuli onkin meillä todennäköisin silloin, kun Keski-Euroopassa on korkeapaineen alue ja matalapaineet ohjautuvat Jäämerelle.

Föhn-tuuli voikin kertaheitolla tuoda kevään tunnun keskelle talvea. Sen aikana lämpötila on kohonnut jopa yli viiden lämpöasteen, joskus jopa 10 asteeseen saakka keskellä talvea. Parhaiten föhn-lämpö tuntuu Suomen länsiosissa, kuten Lounais- ja Länsi-Suomessa sekä toisaalta Torniojokilaaksossa.

Norjan laaksoissa föhn-ilmiö on nostanut lämpötilan talvikuukausina jopa 18–19 asteeseen saakka.